- Hyphen -

Yritysjohtajat ovat aivan hirveitä. Kaikkihan sen tietää. Saavat liikaa palkkaa, liikaa etuuksia, liian hieno työpöytä ja liikaa kyniä purkissa. On kuitenkin yksi asia, joka auttaa myös sinua, jos oikein suurennuslasilla katsotaan. Tämä on johtajille jaettava voitto. Lähetään kuitenkin ensin siitä, miksi yritykset jakavat niin paljon voittoa. Osakkaille, omistajille ja johtajille jaetaan voittoa lähinnä vain niissä tilanteissa, kun rahoille ei ole parempaa sijoituskohdetta. Sijoituskohdetta siis yrityksen kannalta. Ei suinkaan ole samantekevää, minne euroja jaetaan, eikä tarkoitus todellakaan ole jakaa yrityksen tekemä voitto satunnaisille kaduntallaajille. Jos voitto jaetaan omistajille ja johdolle, tuolloin yrityksellä ei ole näköpiirissä sijoituskohdetta tai investointia, johon varat voisi laittaa. Yrityksen laitteet ja henkilöstön työvälineet ovat ajan tasalla ja toimintakunnossa. Kuinka tämä sitten auttaa sinua? Sopivia vaihtoehtoja on kaksi, mutta tässäkin asiassa on ymm

Viime aikoina on runsaasti kritisoitu suuryritysten rahastosijoituksia. Ihmetellään, eikö ahneudella ole mitään rajaa - no ei tietenkään ole. Kritisoinnista kuitenkin unohtuu lähes aina faktat. Asiaa kannattaa tarkastella yritystasolla ja lähteä liikkeelle ihan kirjanpidon perusteista. Jokainen joka on vähääkään tutustunut kirjanpitoon, tietää, että jokaisella kirjanpidon tilillä on aina kaksi puolta. Kirjanpidon perusta on kahdenkertaisuudessa eli rahojen lähteellä on vastapuolena aina rahojen käyttö. Yritysten rahoituksen rakenne löytyy tase-tililtä. Taseessa on vastattavaa-puolella rahastot kuin myös oma pääoma ja vieras pääoma. Tämä tarkoittaa rahojen lähdettä eli sitä, miten yritys on rahoitettu. Tasetilin toinen puoli paljastaa sen, miten yrityksen varat käytetään. Vastaavaa-puolen tilillä ovat yrityksen rakennukset, koneet, kalusto, tavaramerkit, patentit ja vaihto-omaisuus eli edelleen jalostettavat tuotteet tai myyntiin menevät valmiit tuotteet. Syy miksi yritykset si

Hyvällä työntekijällä on monta ihanteellista ominaisuutta. Hän oppii nopeasti, on joustava ja energinen. Yksi ominaisuus on kuitenkin ylitse muiden ja se on aktiivisuus. Aktiivinen työntekijä saa helposti peitettyä taakseen heikompia ominaisuuksia, kun yritteliäisyyttä ja oma-aloitteisuutta vain löytyy. Aktiivinen työntekijä kysyy, jos ei ymmärrä, eikä odota tumput suorana, että joku tulee pelastamaan tilanteesta. Aktiivinen työntekijä ottaa selvää, eikä oleta muiden tekevät selvitykset hänen puolestaan. Aktiivinen työntekijä ottaa työn haltuun ja ymmärtää, että työitä ei tehdä vain pomon takia vaan itsensä takia. Aktiivinen työntekijä viestittää työnantajalle, että hän ottaa työnsä tosissaan ja ymmärtää, että antamansa panos on tärkeä yritykselle. Olen ohjannut omia alaisiani sanomalla, että kaikkea saa tehdä, missä vain näkee jotain vikaa tai korjattavaa. Hyviin lopputuloksiin päästään usein niinkin yksinkertaisilla asioilla, kuin kannustamisella ja antamalla työntekijöille

Taloustieteessä on hyvin erikoinen näkökanta rahan arvoon. Yksinkertaistetussa mikrotaloustieteellisessä mallissa rahalla ei ole arvoa. Kukaan ei periaatteessa halua tilanteeseen, jossa hänellä olisi hyödytöntä tavaraa (tässä tapauksessa rahaa), jos on mahdollista vaihtaa se mihin tahansa muuhun. Ajatellaan kahden periodin maailma, jossa elämä loppuu toisen periodin päätyttyä. Ihmiset kuluttavat ja saavat hyötyä kulutuksesta ensimmäisellä ja toisella periodilla.  Kukaan ei halua jättää taskunsa pohjalle rahaa toisen periodin päättyessä, koska rahalla itsessään ei tee mitään. Rahan hallussapito ei tuo tyydytystä eikä tee ketään onnellisemmaksi. Tavoitteena on kuluttaa kaikki rahat näiden kahden periodin aikana ja maksimoida hyötyä. Se miksi rahalla ylipäätään on ostovoimaa, johtuu siitä, että elämän odotetaan jatkuvan ja rahalla olevan käyttöä myös huomenna. Raha tuottaa välillisesti hyötyä ja tyydytystä niiden hyödykkeiden kautta, joita sillä voidaan tulevaisuudessa ostaa.     Ede

Sijoittaja ottaa riskejä joukkolainamarkkinoilla. Historia tuntee tapauksia, jossa valtiot ovat jättäneet velkojaan maksamatta. Nämä luottotappioriskit ovat useimmiten liittyneet poliittisiin mullistuksiin, kuten vallankaappaustilanteisiin, mutta maksukyvyttömyystapauksia ilman sotia ja vallankumouksiakin on nähty.   Luottotappioriski heijastuu nykyisin oikeastaan vain lainan korkoon. Korkojen vaihtelusta aiheutuvia riskejä ovat jälleensijoitusriski ja pääomariski. Sijoittajalle on epävarmaa millä tuotolla korot ja pääoman voi sijoittaa uudelleen ja epävarmaa on myös, millä hinnalla velkapaperin voi myydä eteenpäin, vaikka luottoriskiä ei olisikaan. Negatiivinen reaalikorko on ollut melko tavallinen, jolloin markkinoille on tullut inflaatioindeksoituja lainoja. Kehittyneiden maiden obligaatioita pidetään yleensä kaikkein luotettavimpina sijoituskohteina. Suurin osa obligaatioista ovat kotimaansa valuutassa ja kotimaansa lainsäädännön alaisia. Markkinat ovat kasvaneet valtioiden ve

Suomessa pankki- ja rahoitusalalle tulo on vaikeaa. Tallettajat ovat yllättävänkin konservatiivisia ja haluttomia muuttamaan toimintatapojaan, mikä on melkoinen haaste alalle pyrkijälle. Lainojen myöntämisessä ja etenkin yrityspankkitoiminnassa on tärkeää tuntea asiakkaat ja niiden luottotappioriskit. Asiakkaiden tunteminen antaa informaatioedun jo alalla oleville. Tutkimusten mukaan kattava konttoriverkosto on olennaisen tärkeä asiakastuntemukselle ja minimoimaan pankin luottotappioita. Pankkien välisen kilpailun suuntaa ja kehityskulkua on vaikea arvioida. Kilpailun luonne on muuttunut täydellisesti. Rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn aikana ennen 1980-luvun puoliväliä kilpailtiin palvelun laadulla ja juurikin konttoriverkoston kattavuudella. Koska korkoja säännösteltiin, niillä ei voinut kilpailla. Hintakilpailun paineet purettiin suoraan palvelumaksuihin. Useassa pankissa palvelumaksuja ei ollut lainkaan. Tärkein väline kilpailussa on nykyään luotto- ja talletuskorot sekä palve

Sixten Korkmanin kirjoittama Väärää talouspolitiikkaa on erinomainen läpileikkaus Suomalaiseen ja Eurooppalaiseen kansantalouteen. Kirjassa käydään läpi klassista talousoppia, Suomen talouspolitiikkaa, EU:ta ja tämän päivän taloutta.   Taloustieteen ymmärtämisessä tärkein asia on hahmottaa, miksi talouden ongelmat tai kriisit ovat syntyneet ja millä toimenpiteillä niistä selvittiin. Kansantalouden suhdannevaihteluiden ennakointi auttaa julkista sektoria, pankkeja ja yrityksiä varautumaan tulevaan. Talouden kriiseille, kuten 1930- ja 1990-lukujen lamoille ja 2008 alkaneelle taantumalle on yhteisiä selittäviä tekijöitä. Nopea luotonkasvu ja velaksi ostaminen, huonojen uutisten saattelemana talouskupla puhkeaa, pankit ajautuvat ahdinkoon ja kuluttajat sekä yritykset luotto-ongelmiin. Suurin muutos talouspoliittisessa ajattelussa on tullut rahoitusjärjestelmän valvontaan ja sääntelyyn. On ymmärretty, että yksittäisten rahalaitosten lisäksi on valvottava koko rahoitusjärjestelmän k