- Hyphen -

Aloitin työnhaun kesäkuun alussa ja päätin sen, saaden työpaikan, heinäkuun alussa. Työhakemuksia lähetin yhteensä 19 kappaletta. Puheluita tuli 22, jotka kaikki koskivat tavalla tai toisella neljää hakemaani työpaikkaa. Siis 19 hakemani työpaikan joukossa oli neljä sellaista, jotka johtivat puhelinsoittoon ja tapaamiseen.  Jokaisessa näissä neljästä työstä oli jollain tavalla jonkinlainen työnvälitysfirma mukana. Joko osan prosessista tai loppuun asti. Työsuhde, johon lopulta päädyin, solmittiin ilman työnvälitysfirmaa - he olivat vain avustamassa rekrytointia.  Viiden viikon aikana kävin kuudessa haastattelussa, joissa kolmessa katsottiin todistuksia ja kolmessa ei katsottu. Ne jotka katsoivat todistukseni lukivat tai silmäilivät läpi edellisen työtodistukseni (joka oli kansiossani ensimmäisenä, vaikkakaan ei ollut viimeisin tapahtuma elämässäni, olinhan vasta valmistunut maisteri) ja pläräsivät kolmesta neljään sivua koulutodistuksia. Kukaan ei syynännyt läpi kaikkia kansioni pap

Odotin maanantaiaamun haastattelua innolla. Yritys, tehtävät ja sijainti olivat parhaat mahdolliset. Sunnuntai-iltana olin miettinyt mahdollisia kysymyksiä ja sitä, miten luontevimmin niihin vastaisin. Haastattelu meni hyvin ja onnistuin esittämään sellaisia kysymyksiä, joista haastattelijakin innostui. Jäin odottamaan soittoa. Tiistaille olin sopinut taas uuden haastattelun. Sekin meni ihan hyvin, paitsi en oikeastaan ollut kiinnostunut tehtävästä, koska se sisälsi joka introvertin inhokkia - asiakaspalvelua. Haastattelussa mieleeni juolahti myös uusi ajatus: mistä erottaa hyvän ja huonon haastattelun. Hyvä haastattelu on, ainakin omasta mielestäni, vuorovaikutusta ja tutustumista. Huono haastattelu, johon tämän tiistain haastattelun ehkä kallistaisin, sisälsi powerpoint-slaideja ja fläppitauluun tuhertelua. Mielestäni aivan turhaa ajantuhlausta. Yritys pitäisi pystyä esittelemään selkeästi ja nopeasti alle kymmenessä minuutissa. Nyt siihen meni yli 20 minuuttia.  Tiistain haast

Juhannuksen jälkeen lähetin maailmalle kaksi uutta työhakemusta. Edellisenä maanantaina olin käynyt henkilöstövuokrausfirman haastattelussa ja siitä soitettiin nyt takaisin. Suureksi ihmetyksekseni puhelu ei koskenut seuraavaa haastattelua, vaan sitä, että saako paperini laittaa eteenpäin työtä tarjoavaan yritykseen. Ihmettelin tätä suuresti, koska olin olettanut, että paperini olisi lähetetty eteenpäin jo aikapäiviä sitten. Tästä samaisesta työstä soitettiin kuitenkin myöhemmin uudestaan, nyt aiheena oli työhaastattelu varsinaisessa työpaikassa. Sen sovin seuraavalle maanantaille. Lähetetyn työhakemuksen ja kakkoskierroksen haastattelun väliin oli siis syntymässä viiden viikon mitta. Eräästä määräaikaisesta työstä (4 kk) soitettiin myös. Valitettavasti en tullut valituksi. Oikeastaan hyvä näin, koska työjakso olisi siis ollut vain sen neljä kuukautta, jonka jälkeen olisin taas joutunut hakemaan työtä. Työtehtäviä olisi ollut ruhtinaallinen yksi ja työmatka olisi ollut yhteen suuntaa