Miksi pankkisektori on niin ihmeellisen kaunis
Suomessa pankki- ja rahoitusalalle tulo on vaikeaa.
Tallettajat ovat yllättävänkin konservatiivisia ja haluttomia muuttamaan
toimintatapojaan, mikä on melkoinen haaste alalle pyrkijälle. Lainojen
myöntämisessä ja etenkin yrityspankkitoiminnassa on tärkeää tuntea asiakkaat ja
niiden luottotappioriskit. Asiakkaiden tunteminen antaa informaatioedun jo
alalla oleville. Tutkimusten mukaan kattava konttoriverkosto on olennaisen
tärkeä asiakastuntemukselle ja minimoimaan pankin luottotappioita.
Pankkien välisen kilpailun suuntaa ja kehityskulkua on
vaikea arvioida. Kilpailun luonne on muuttunut täydellisesti.
Rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn aikana ennen 1980-luvun puoliväliä
kilpailtiin palvelun laadulla ja juurikin konttoriverkoston kattavuudella.
Koska korkoja säännösteltiin, niillä ei voinut kilpailla. Hintakilpailun
paineet purettiin suoraan palvelumaksuihin. Useassa pankissa palvelumaksuja ei
ollut lainkaan. Tärkein väline kilpailussa on nykyään luotto- ja talletuskorot
sekä palvelumaksut. Internetin aikakaudella konttoriverkostolla kilpailu on
loppunut kokonaan.
Pankit käyttävät usein kuluttaja-asiakkaille asuntolainoja
sisäänheittotuotteina. Tästäkin huolimatta asuntovakuus ei aina ole yhtä
luotettavaa. Asunnon sijainnilla on nimittäin pankillekin merkitystä.
Pikkupaikkakunnalla, jonka asuntomarkkinat ovat hyvin epälikvidit asunnon
hintaa ei voi määrittää luotettavasti harvaan asutulla alueella. Halukkaita
ostajia ei ehkä löydy lainkaan. Olisiko siis pankin riskienhallinnan kannalta
järkevintä periä esimerkiksi pääkaupunkiseudulta pienempää marginaalia kuin
esimerkiksi Moisiovaaralta.
Pankki voi riskiään pienentääkseen tehdä ristisubvention eli
veloittaa yhdeltä asiakasryhmältä enemmän, jotta toiselta asiakasryhmältä voisi
veloittaa vähemmän. Useimmin käyttötilien korko on hyvin alhainen, mutta maksu-
ja muista palveluista peritään pienempiä palkkioita tai ei palkkioita ollenkaan
asiakkaasta riippuen.
Jos rahamarkkinoilla ei olisi transaktiokustannuksia eikä mitään
kitkatekijöitä, pankeille tuskin olisi tarvetta. Mahdollisia selityksiä pankkien
suurelle markkinaraolle ovat pankkien tarjoamat maksuliikennepalvelut ja
talletusten helppo ja nopea nostomahdollisuus. Pankit tarjoavat myös
välttämättömiä riskinsuojautumispalveluita. Tavallisen yksityishenkilön on
täysin mahdotonta arvioida velallisen takaisinmaksukykyä ja maksuvakuuksia.
Yksityishenkilö voi pankin välityksellä hajauttaa sijoituksensa ja sijoittaa
turvallisin mielin, koska pankki tarkkailee velallisia asiakkaittensa puolesta.
Pankkialalla kilpailu ei ole toivottavaa niin kuin yleensä
markkinoilla. Kilpailu nimittäin voi kannustaa riskinottoon yhteiskunnan
kustannuksilla. Pankkialalla onkin usein rajoitettu kilpailua viranomaistoimin.
Täydellisessä kilpailussa jokaisen rahoituspalvelun tuotantokustannus olisi
sama, kuin sen hinta. Täydellinen kilpailu vaikuttaa kuitenkin
epätodennäköiseltä, koska pankit tekevät voittoa ja usein hyvin suuriakin
voittoja. Yksi pankkikilpailun erityispiirteistä on se, että pankit kilpailevat
keskenään, mutta ovat myös toinen toistensa asiakkaita. Rahamarkkinoilla
likviditeettiylijäämät tasataan pankkien kesken. Tämä tarkoittaa sitä, että
likviditeettiylijäämäiset pankit lainaavat niille pankeille, jotka ovat
alijäämäisiä.
Kommentit
Lähetä kommentti