Miksi pankkisektori on niin ihmeellisen kaunis

Suomessa pankki- ja rahoitusalalle tulo on vaikeaa. Tallettajat ovat yllättävänkin konservatiivisia ja haluttomia muuttamaan toimintatapojaan, mikä on melkoinen haaste alalle pyrkijälle. Lainojen myöntämisessä ja etenkin yrityspankkitoiminnassa on tärkeää tuntea asiakkaat ja niiden luottotappioriskit. Asiakkaiden tunteminen antaa informaatioedun jo alalla oleville. Tutkimusten mukaan kattava konttoriverkosto on olennaisen tärkeä asiakastuntemukselle ja minimoimaan pankin luottotappioita.

Pankkien välisen kilpailun suuntaa ja kehityskulkua on vaikea arvioida. Kilpailun luonne on muuttunut täydellisesti. Rahoitusmarkkinoiden säännöstelyn aikana ennen 1980-luvun puoliväliä kilpailtiin palvelun laadulla ja juurikin konttoriverkoston kattavuudella. Koska korkoja säännösteltiin, niillä ei voinut kilpailla. Hintakilpailun paineet purettiin suoraan palvelumaksuihin. Useassa pankissa palvelumaksuja ei ollut lainkaan. Tärkein väline kilpailussa on nykyään luotto- ja talletuskorot sekä palvelumaksut. Internetin aikakaudella konttoriverkostolla kilpailu on loppunut kokonaan.

Pankit käyttävät usein kuluttaja-asiakkaille asuntolainoja sisäänheittotuotteina. Tästäkin huolimatta asuntovakuus ei aina ole yhtä luotettavaa. Asunnon sijainnilla on nimittäin pankillekin merkitystä. Pikkupaikkakunnalla, jonka asuntomarkkinat ovat hyvin epälikvidit asunnon hintaa ei voi määrittää luotettavasti harvaan asutulla alueella. Halukkaita ostajia ei ehkä löydy lainkaan. Olisiko siis pankin riskienhallinnan kannalta järkevintä periä esimerkiksi pääkaupunkiseudulta pienempää marginaalia kuin esimerkiksi Moisiovaaralta.

Pankki voi riskiään pienentääkseen tehdä ristisubvention eli veloittaa yhdeltä asiakasryhmältä enemmän, jotta toiselta asiakasryhmältä voisi veloittaa vähemmän. Useimmin käyttötilien korko on hyvin alhainen, mutta maksu- ja muista palveluista peritään pienempiä palkkioita tai ei palkkioita ollenkaan asiakkaasta riippuen.

Jos rahamarkkinoilla ei olisi transaktiokustannuksia eikä mitään kitkatekijöitä, pankeille tuskin olisi tarvetta. Mahdollisia selityksiä pankkien suurelle markkinaraolle ovat pankkien tarjoamat maksuliikennepalvelut ja talletusten helppo ja nopea nostomahdollisuus. Pankit tarjoavat myös välttämättömiä riskinsuojautumispalveluita. Tavallisen yksityishenkilön on täysin mahdotonta arvioida velallisen takaisinmaksukykyä ja maksuvakuuksia. Yksityishenkilö voi pankin välityksellä hajauttaa sijoituksensa ja sijoittaa turvallisin mielin, koska pankki tarkkailee velallisia asiakkaittensa puolesta.

Pankkialalla kilpailu ei ole toivottavaa niin kuin yleensä markkinoilla. Kilpailu nimittäin voi kannustaa riskinottoon yhteiskunnan kustannuksilla. Pankkialalla onkin usein rajoitettu kilpailua viranomaistoimin. Täydellisessä kilpailussa jokaisen rahoituspalvelun tuotantokustannus olisi sama, kuin sen hinta. Täydellinen kilpailu vaikuttaa kuitenkin epätodennäköiseltä, koska pankit tekevät voittoa ja usein hyvin suuriakin voittoja. Yksi pankkikilpailun erityispiirteistä on se, että pankit kilpailevat keskenään, mutta ovat myös toinen toistensa asiakkaita. Rahamarkkinoilla likviditeettiylijäämät tasataan pankkien kesken. Tämä tarkoittaa sitä, että likviditeettiylijäämäiset pankit lainaavat niille pankeille, jotka ovat alijäämäisiä.




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erilaiset introvertit

Voisiko jostain tilata perseelle potkijan?

Ensimmäinen työnhakuviikko