Työlaukun sisältö

Työlaukkuni on jokapäiväinen välttämättömyyteni. Ei siksi, että se olisi pakollinen, vaan siksi, että haluan sen olla. Se on osa asuani ja siihen konkretisoituu osaamiseni ja ammattitaitoni. Laukkuni sisältö vaihtelee hiukan kunkin päivän tarpeesta riippuen, mutta ydinosa pysyy aina samana. Otan sen mukaan asiakastapaamiseen ja mielenkiintoisiin luentotilaisuuksiin, koska sen sisällä on kaikki mitä tarvitsen.

Asiakaskäynneillä ja luennoilla asunani on päivittäin rento arkivaate eli business casual. Asuani varten tarvitsin laukun, joka jatkaa ammattimaista lookiani. Laukkuni on Lumi Accessoriesin Annika. Vaikka sen hankinnasta on vierähtänyt jo muutama vuosi, käyttö tai ikä ei näy laukussa millään tavalla. Laadukas ja yksinkertaisen tyylikäs nahkalaukku kestää käytössä ja se sopii kaikkiin asukokonaisuuksiin. Syy miksi aikoinaan päädyin juuri tähän malliin, on että tarpeen tullen siihen mahtuu tietokone tai mappi, mutta se ei kuitenkaan ole liian salkkumainen. Toinen syy, löytyy laukun kantohihnoista. Tukevat kantohihnat ovat mukavat kädessä, vaikka laukulle tulisikin painoa ja tarvittaessa sen saa nostettua olalle, jolloin kädet saa vapaaksi.

Samoilla linjoilla jatkaen, lompakkoni on niin ikään nahkaa ja ilmeeltään selkeä. Tyylikäs Marimekon Helinä on ehdoton suosikkilompakkoni. Se on profiililtaan litteä ja mikä tärkeintä, se on suora. Inhoan taitettavia lompakoita. Korttipaikkoja on enemmän kuin tarpeeksi ja kuitit ja setelit saa säilytettyä suorana.

Seuraava välttämättömyyteni on penaali. Kuulakärkikynät, lyijykynät ja tussit pysyvät tallella ja ovat aina siellä missä pitää; eivät laukun pohjalla suttaamassa ja naarmuttamassa muuta omaisuuttani. Ja kyllä, aikuinenkin tarvitsee penaalin. Penaalin paras kaveri on tietenkin muistikirja. Simpukkakantiseen muistikirjaan kirjoitan ylös blogi-ideoita, listaan tekemättömiä töitä ja kerään mitä tahansa ideoita, joita voin tarvita myöhemmin. Koska haluan pitää laukkuni sisuksen siistinä ja pitää arvokkaat ideani aina tallella, en harrasta irtolappuja tai sanomalehden kulmia.

Oli kesä tai talvi, kannan aina mukanani käsien desinfiointiainetta. Terveyden ja hyvinvoinnin nimissä laukussani on myös pieni meikkipussi. Tämä yksilö on musta Victoria’s secret –pussukka, jossa on huulirasva, puuteri, muistitikku tai pari, pinnejä, hiuslenkkejä ja muuta pientä, mutta yhtä elintärkeää tilpehööriä.

Laukussa seikkailevat myös välipalapatukka, kurkkupastilleja, nenäliina (äidin oppien mukaisesti aina pitää olla mukana nenäliina), käsivoidetta ja irtokynä. Jostain syystä haluan pitää laukussani aina yhtä irtokynää – hätätilanteita varten. Viimeisenä ja tärkeimpänä tarvikkeena laukkuun menee puhelin ja nykyään useimmin myös sen laturi.  

Muistikirjat, penaalin, meikkipussin ja lompakon valitsen sillä idealla, että ne kestävät käyttöä ja ne kehtaa ottaa esille missä vain.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erilaiset introvertit

Ensimmäinen työnhakuviikko

Voisiko jostain tilata perseelle potkijan?