Introvertit ja ekstrovertit työelämässä

Usein työelämässä tunnistetaan introvertit ja ekstrovertit ja ymmärretään, että kaikki ihmiset eivät ole samanlaisia. Introvertteja ja ekstroverttejä on kuitenkin monenlaisia. Kaikki introvertit eivät suinkaan aina sulkeudu ajatuksiinsa ja ekstrovertit eivät aina ole äänekkäitä höpöttäjiä. Ihmisen persoona on monimutkainen kokonaisuus ja viime aikoina olenkin miltei pakkomielteisesti lukenut MBTI-kirjallisuutta.

Mikä ihmeen MBTI?
MBTI eli Myers-Briggs Type Indicator on Isabel Briggs Myersin ja Katherine Cook Briggsin kehittämä psykologinen indikaattori, joka kuvaa ihmisen persoonallisuutta neljän ulottuvuuden kautta. MBTI:n tarkoituksena on osoittaa psykologiset mieltymykset siitä, miten ihmiset ymmärtävät ympäröivän maailman ja kuinka he tekevät päätöksiä. Tutkimukset osoittavat, että kullakin persoonallisuustyypillä on taipumus mieltyä tietyntyyppiseen ammattiin.

MBTI-persoonallisuuden määrittäminen käsittää neljä ulottuvuutta:
  • kuinka henkilö keskittyy tai mistä hän saa energiansa (ekstrovertti tai introvertti)
  • kuinka henkilö vastaanottaa tietoa (aisteilla vai intuitiolla)
  • kuinka henkilö tekee päätöksiä (ajattelemalla vai tunteella)
  • kuinka henkilö suhtautuu ulkoiseen maailmaan (harkitseva vai spontaani)


Ekstrovertti vs. introvertti
Ekstrovertit saavat energiaa toiminnasta: he ovat taipuvaisia toimimaan, pohtivat ja toimivat uudelleen. Jos he ovat passiivisia ja pohtivat liikaa, heidän motivaationsa heikkenee. Jotta ekstrovertti saisi energiaa, hän tarvitsee toiminnallisia taukoja. He, jotka mieluummin sulkeutuvat, sitä vastoin kuluttavat energiaa toiminnassa. He mieluummin pohtivat, sitten toimivat ja pohtivat uudelleen. Saadakseen energiaa, introvertit tarvitsevat hiljaista aikaa (mieluiten yksinään) ja aikaa pois toiminnasta. Siinä missä ekstrovertti suuntautuu ulospäin, kohti ihmisiä ja asioita, introvertti puolestaan suuntautuu sisäänpäin, käsitteisiin ja ideoihin.

Toiminnot: aistit/intuitio ja ajattelu/tunne
Aistit ja intuitio ovat tiedon keräämistä eli havaitsemista. Ne kuvaavat, miten uutta tietoa ymmärretään ja tulkitaan. Ihmiset, jotka mieluummin aistivat, uskovat todennäköisemmin tämänhetkiseen, mitattavaan ja konkreettiseen tietoon. Toisin sanoen tietoihin, joita voi viidellä aistilla ymmärtää. Heillä on taipumus olla epäluuloisia aavistuksiin, jotka vain tulevan tyhjästä. He haluavat etsiä yksityiskohtia ja tosiasioita.
Intuitioon luottavat ihmiset pitävät enemmän tiedosta, joka ei riipu aistimuksista vaan pohjautuu muuhun tietoon kuten muistoihin tai suurempii kokonaisuuksiin liittyviin löytöihin. He saattavat olla kiinnostuneempia tulevista mahdollisuuksista. Heille merkityksellisyys syntyy teoriasta ja periaatteista.

Ajattelu ja tunne ovat päätöksentekomenetelmiä. Ajattelu- ja tunnefunktioita käytetään järkevässä päätöksenteossa, joka perustuu henkilön tiedonhankinnasta (aistit tai intuitio) saatuihin tietoihin. He, jotka mieluummin ajattelevat, tekevät päätöksen sen perusteella mikä vaikuttaa kohtuulliselta, loogiselta, johdonmukaiselta ja muutenkin sopivalta. He, jotka mieluummin tekevät päätöksiä tunteella, päätyvät yleensä tarkastelemaan tilannetta sisältäpäin ja punnitsemaan tasapainoa, johon kuuluu yksimielisyys ja sopivuus, ihmisten tarpeet huomioiden. Ajattelijoilla on yleensä vaikeuksia vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa, jos he ovat epäjohdonmukaisia tai epäloogisia. Heillä on myös taipumus antaa suoraa palautetta muille, sillä he pitävät huolta totuudesta ja pitävät sitä kaikkein tärkeämpänä asiana.

Ajattelijat, eivät välttämättä "ajattele paremmin" kuin tunteeseen perustavat päätöksentekijät. Päinvastoin, tunteeseen pohjautuvia päätöksiä pidetään yhtä järkevänä tapana päästä lopputulokseen. Samoin he, jotka mieluummin luottavat tunteeseen, eivät välttämättä ole parempia emotionaalisissa reaktioissa. Kuitenkin monissa tapauksissa ihmiset, jotka tukeutuvat ajatteluun, kokevat että heillä on vaikeuksia tehdä tunnepohjaisia päätöksiä.

Elämäntyyli: harkitseva vs. spontaani
Henkilöt, jotka mieluummin harkitsevat käyttävät induktiivista päättelyä eli ajattelua tai tunnetta. Harkitsevat ajattelijat näyttävät olevan loogisia ja harkitsevat tunnepohjaiset henkilöt ovat empaattisia. Spontaanit ihmiset käyttävät mieluiten deduktiivista päättelyä eli aisteja ja intuitioita. Spontaanit päättelijät ovat konkreettisia ja spontaanit aistijat ovat puolestaan abstrakteja.

MBTI ei siis mittaa kykyä tai suoritusvalmiutta, se ennemminkin valottaa ihmisen mieltymyksiä ja tapaa tehdä päätöksiä.


Seuraavassa postauksessa lisää MBTI:stä ja siitä, mitä tämä tarkoittaa työelämässä.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erilaiset introvertit

Liiketoimintasuunnitelma - osa 5, Kannattavuus