Työkateus voi viedä eteenpäin

Kaikki me vietämme kiireistä elämää. Aamu kuuden herätykset, pitkälle iltaan venyvät työpäivät, palaverit ja tapahtumat. Kaikki tämä kehittymisen ja verkostoitumisen takia. Toisinaan tämä kuitenkin alkaa uuvuttaa. Pää täyttyy työlistoista, kaikenlaisista muistettavista asioista ja kun pään saa illalla laskettua tyynyyn, työpäivä jatkuu unissakin.

Monesti olen niin kiireinen, tapaamisten järjestämisessä, kirjanpitotöissä, luennoille valmistautumisessa ja blogiviestien kirjoittamisessa, etten muista enää istua alas ja miettiä mitä olenkaan tehnyt. Useinkaan en anna itselleni tarpeeksi tunnustusta siitä, mitä kaikkea onnistun kiireisiin viikkoihini rutistamaan. Siitäkin huolimatta, että elämääni ei mahdu yhtään mitään ylimääräistä, kun näen jonkun työskentelevän mielenkiintoisen projektin parissa, tulen kateelliseksi.

Se on päässyt siihen pisteeseen, että kun alan havaita kateuden tunteen hiipivän mieleeni, yritän käsitellä sen mahdollisimman nopeasti pois. Ennen minua aina hävetti, kun huomasin olevani kateellinen jollekulle. Minua ärsytti, että jollakin toisella menee paremmin kuin minulla. Viimeisin ärsytykseni ja kateuden häpeäni nousi esille, kun huomasin entisen kollegani saaneen paljon uusia yhteyksiä LinkedInissä. Yksi hänen yhteyksistään oli menestynyt yritysjohtaja kanssa. Tästä tunsin erityistä kateutta.

Tämä kateus sai minut pohtimaan, miksi tunnen niin suurta ärtymystä toisen menestyksestä. Kollegallani menee hyvin, hän on työelämässä aktiivinen ja hän ansaitsee kaiken hyvän elämään. Olen iloinen hänen puolestaan, mutta samalla tunnen kateuden kautta pettymystä omasta urastani ja siitä, etten (ainakaan juuri tällä hetkellä) pääse elämässäni eteenpäin. Haluan saavuttaa enemmän, haluan olla parempi, verkostoituneempi, haluan CV:een enemmän merkintöjä ja LinkedIniin enemmän yhteyksiä.

Kateus vie minua eteenpäin. Jos en olisi kateellinen kenellekään, minulla ei olisi (tai en ainakaan ymmärtäisi myöntää, että minulla pitäisi olla) tavoitteita. Lilluisin tyytyväisenä turvallisessa pullamössössäni. En kehittyisi ja tuskin voisin koskaan todeta olevani jossain asiassa todella hyvä. Olen onnistunut kääntämään kateuden tunteet usein positiiviseksi voimaksi. Sen sijaan, että tuntisin itseni kateelliseksi, lisään tämän asian vain mahdollisesti tulevaisuudessa saavutettavien asioiden luetteloon.

Olen päässyt näin pitkälle, kulkenut omaa polkuani, luonut omaa uraa ja panostanut omaan parisuhteeseeni. Älä siis koskaan anna jonkun toisen ihmisen elämänvalintojen saada sinut tuntemaan muuta kuin tyytyväisyyttä omista valinnoistasi.







Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Erilaiset introvertit

Liiketoimintasuunnitelma - osa 2, Riskit

Tilinpäätöksen pikalukutaito - Tuloslaskelma